Tyynen valtameren rannalla istahdin kivelle.
Pysähdyin hetkeksi.
Hengitin ja katsoin.
Meri.
Kuiskasin maailmalle kiitoksen,
ystävistä, hetkistä, olemassaolosta ja elosta.
Puhdistin merivedellä mukanani vaeltavat kivet.
Ja matka jatkuu!
keskiviikko 17. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti