Jahkailua, jahkailua

Jaavan kulttuuri pääkaupungissa Yogyakartassa keittelen retkikeittimelläni litroittain kahvia, polttelen neilikka savukkeita parvekkeella ja kuuntelen viereisen Moskeijan rukouskutsuja.

Shawwalin (شوّال ) uusikuu nousee taivaalle ensi viikolla ja päättyvän Ramadanin juhla ja Indonesian lomaviikko sekoittavat liikenteen ja kaikki hinnat nousevat pilviin.
Mitä teen? Mitä teen?

Piileskelenkö täällä, kiipeänkö vuorille vai kiiruhdanko Balille? En tiedä!?
Täällä voisi olla hyvä; suhteellisen edullista eloa, voisi rauhoittua hetkeksi paikoilleen, kuunnella tarinoita ja nauttia taiteesta. Mutta sisälläni palaa kuume. Kuume liikkua kohti etelää. Ja passissani on kahden kuukauden viisumi, joka leimattu Dumaissa 9. syyskuuta. Mikä tarkoittaa, että minulla on n. 40 päivää aikaa löytää laiva Australiaan tai minun täytyy taipua, matkustaa Timoriin ja ostaa lentolippu Darwiniin..
Oi jahkailun ihanuus ja kurjuus!

0.3°S 100°E

Eksyin viidakkoon..
Kahlasin joessa ja taistelin iilimatojen kanssa.
Löysin itseni pienestä kylästä
valmistamasta ruokosokeria torille.
Ja lopulta kraaterijärven rannalla
lautasellinen vihanneksia maapähkinä kastikkeessa..
Elämä on hyvä!

Helsinki-Uluru luku 7.

Minä kävelen satamaan, matkustan kohti Sumatraa ja jätän syyskuun tarinat Melekan postitoimistoon odottamaan kuljetusta lentokentälle.
Kirjeessä tällä kertaa vanha suullisesti improvisoitu tarinani "Lintujen lahja", (jonka vihdoin sain kirjoitettua paperille) sekä sattumia ja sisäisiä tunnelmia ajaltani Thaimaassa ja Malesiassa..

Tänään revin itseni hajalle!
Maalaan huoneeni seinät.
Sudin suurella siveltimellä.
Ei pastellia tänään
Pohja on mustaa, mustaa ja mustaa.
Sitten roiskin päälle kaikkea räikeää,
kaukana symmetriasta.
Ei harmoniaa tänään,
ei rauhaa..
Vain jatkuva myrsky.

Tilaa syyskuun kirje ja lue lisaa..

Ramadan alkaa

Järjestelin asioitani Kuala Lumpurissa ja lopulta Australian viranomaiset ystävällisesti myönsivät minulle working holiday viisumin.. Niinpä piipahdin muutamaksi päiväksi Melekaan, hengittämään pikkukaupungin raitista ilmaa ja ostamaan lautta liput Sumatralle.

Nyt taas Kuala Lumpurissa ja juhlistan Malesian 51. itsenäisyyspäivää ja alkavaa ramadania suurkaupungin tarjoamalla kulttuurilla; Merdeka cafella tarinoita seksuaalivähemmistöjen asemasta Malesiassa ja seksuaalisuuden historiasta Aasiassa, modernia ja kokeilevaa teatteria esittävän taiteen keskuksella, sekä kaduilla haahuilua ja kirjakauppojen hyllymetrien kiertelyä sivellen kirjojen kansia ja etsien persialaista runoutta..

Huomenna ostan kauluspaidan ja uudet housut. No, kampaan ainakin hiukset ja siistin partaa. Sitten kolkutan lähestystön ovea anoen pidennettyä turisti viisumia Indonesiaan.

P.S. Ostin itselleni uuden kameran. Mutta voi. Budjettiini sopivista vaihtoehdoista valitsin ylivoimaisesti huonoimman. Oppia ikä kaikki.. (välillä kallista)