Teetä ja tarinoita

Zembla, Zendu, Xanadu:
All our dream-worlds may come true.
Fairy lands are fearsome too.
As I wonder far from wiew
Read, and bring me home to you.
-Salman Rushdie-

Aurinko paistaa Kunmingissa, sateet olivat vain varoitus tulevasta. Minä ihmettelen maailmaa, hyvästelen taas ystäviä ja valmistaudun laskeutumaan ylängön miellyttävästä ilmastosta alas etelä Yunnanin viidakoihin ja yli 30 asteen paahtavaan lämpöön..
Yhdessä Norjassa asuvan taiteilijan Andren kanssa järjestimme tarinaillan Cloudlandin baarissa. Huimia hetkiä tarinoiden maailmassa; kansansatuja ja improvisoituja kertomuksia teekannun ympärillä. Jos jossain kohtaat leppoisan miehen, joka istuskelee kiiltävän teekannun ja kameran kanssa ja tarjoaa sinulle teetä, älä epäröi liittyä seuraan. Tuo mies ja teekannu ovat täynnä taikaa!

Toukokuun tarinakirje on matkallaan kohti Suomea. Kirjeessä tällä kertaa valokuvat; Xing Hui Xi Lu sateen jälkeen ja aamu Luguhulla. Kirjoitetussa osiossa tunnelmia ajalta Chengdussa ja matkalta Lijiangin kautta Lugu järvelle sekä fiktiivinen kertomus modernista Kiinasta nimeltään
"Kevään tuoksu"

Pehmeä keväinen sade huuhtoo hiljaista kaupungin katua. Vain muutama pyöräilijä ohittaa hiljaisen postitoimiston sadetakeissaan ja savu läheisestä ravintolasta kiertelee ympäri sateista katua. Kaikki on paikallaan ja hiljaa, mitään ei tapahdu. Mutta, jos seisot kadun kulmassa voit tuntea sen, ilma on täynnä taikaa. Jotakin merkittävää on tapahtumassa juuri täällä ja juuri nyt.

Tilaa toukokuun kirje ja lue lisää..

Täysikuu Dalissa

Kolme kuukautta matkalla kohti Ulurua. Päivät kuluvat hiljalleen ja tie vie kohti etelää.
Oman pienuutensa, avuttomuutensa ja kuolevaisuutensa ymmärtää hetkittäin näiden Aasian katastrofien keskella, Burman taifuuni, Tiibetin tilanne, juna onnettomuudet ja viimeviikon maanjäristys. Itse lähdin Chengdusta viikkoa ennen järistystä, enkä Yunnanissa huomannut muuta kuin lamppujen heilumisen ja maanvyörymien tukkimat tiet. Kaikki ystävät ja tutut Sichuanissa kunnossa, mutta kymmenet tuhannet muut eivät. Outoa tämä ihmisen elämä.

Sain Kiinan viisumiin kuukauden jatkoajan. Siis vielä Yunnanissa matkustelen hetken. Ensin ikuisen kevään kaupunkiin Kunmingiin, siitä etelän viidakkopoluille, riisiterasseille ja vähemmistö kylin.
Monsuunista en ymmärrä vielä yhtään mitään, mutta viimeisen viikon on satanut joka päivä ja lähes koko ajan. Todellellisuus alkaa iskeä tajuntaan, taidan matkata seuraavat kolme kuukautta vesisateessa! Lopulta panostin ja ostin sadetakin ja liian lyhyet kurahousut. Täältä tullaan sadekausi, minä olen valmis!?

Kynttilän sytytän..

Kiinassa järisee, Luguhulla kaikki hyvin.

Sytytän kynttilän maanjäristyksen uhreille..

Sateinen aamu Luguhulla

Pilvet leijailevat järven ja vuorien ympärillä.
Hiljaisuus, minä, kuppi teetä ja koiranpentu.

Kaiken Kiinan tungoksen ja muovisten vanhojen kaupunkien jälkeen 7 tunnin bussi matka vuoriston serpentiini teitä pitkin kohti Lugu järveä 2690 metrin korkeudessa. Kiinalaisten seuramatka bussi tiputti minut kyydistä kiven kohdalla, jossa luki Lige, tuolla alhaalla olisi siis kylä johon olin matkalla. Istuin pitkään tienvarrella ja katselin sinistä järveä vuorten keskellä.
Luguhu, Mosuo heimon koti, maailman viimeisiä matriarkaalisia yhteisöjä. Mutta Kiinassa kaikki on kaupan. Vähemmistö heimot monissa paikoissa kuin eläintarhoissa turistien ihasteltavina. Täällä kuitenkin kaunista, pientä ja suhteellisen aidon tuntuista.
Odottelen taivaan kirkastumista, auringon ilmestymistä pilvien keskeltä, sitten taas kiipeilen vuorten rinteillä, poluilla ja pulahdan Luguhun kylmään, kirkkaaseen veteen..

1. Toukokuuta

Mutustelen tuoretta mangoa ja piileskelen Kiinan lomaviikkoa Chengdussa. Turhautunut kaupunkiin jo, mutta hymyilen, mango on maailman parasta ja olen onnellinen pienestä ihmeestä joka syntyi maailmaan tiistaina, olen nyt kahden suloisen tytön eno!

Helsinki-Uluru luku 2. on lähtenyt postin mukana matkalleen, toivottavasti Tiibetiläisistä suitsukkeista huolimatta löytää tiensä perille. Tuoksujen lisäksi kirje sisältää hetkiä matkalta Siperiasta keskelle Kiinaa, Marnix van Dixhoornin kuvitusta sekä tarinat Prinsessa Angara (legenda Siperiasta) ja Hattu (tositarina itäisestä Suomesta)

Tulevana maanantaina olisi tarkoitukseni jatkaa matkaa kohti etelää ja Yunnanin osavaltiota, sieltä kevätkaupunki Kunmingin kautta Laosiin. Viisumin päivät alkavat huveta, niinpä toukokuun kirje lähteekin Yunnanista tai Laosista. Riippuen saanko Kiinan viisumiin jatkoaikaa vai en. Halutessasi voit tilata myös vanhoja tarinakirjeitä! Ota yhteyttä niin käväisen paikallisessa postissa.

Kaikki kommentit liittyen myös kirjeeseen ja tarinoihin tervetulleita!

Hauskaa Vappua kaikille!