maanantai 5. tammikuuta 2009

Joulukertomus


Vanhasta purjeesta vasasimme telttakankaan ja makuualustan. Pakkasimme lavalle bensiinia, vetta ja dyykattua ruokaa. Nostimme kytkinta ja tiella olimme me; Kaunotar ja kaksi kulkuria
(Ute made in -76, Jonas made in -86 and me made in -77)

Ohitimme ruohikkopalot ja valttaakseemme rannikolla vaijyvan Syklooni Billyn suuntasimme sisamaan kuumille teille. Edessamme punaista hiekkaa, aarettomyyksiin asti tyhjaa maantieta, lukemattomia hyonteisia ja outoja lintuja. Niin ja tietysti naimme myos lehmia ja kenguruita (osa jopa elossa)
Herkkaa kauneutta on tassa tyhjassa maassa!

Mutta miksi?
Miksi kukaan ei kertonut, etta pusikko on karpasia pullollaan!?

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

onhan se pakko kun lapsettaa.
elkää hyvät kulkurit naiko niitä elukoita kun kaunotarkin on matkassa :D joka tapauksessa: toivottavasti matkasi jatkuu suotuisasti myös tänäkin uutena vuonna!

Anonyymi kirjoitti...

oho

Anonyymi kirjoitti...

Saukkosen suvun puhelinlinjat käyvät taas kuumana;

Nyt Markus kipinkapin kotia sieltä!
Että ihan lehmiä ja kenguruita!!! Ja osa jopa elossa!!!!! Täältä Suomesta löytyy ihan mukavia tyttöjäkin.

T. tätisi Niina ja Pia

Ps. Tiesitkö, että mummokin osaa nykyisin käyttää nettiä.

Anonyymi kirjoitti...

Niin...! Kyllähän ne karpaset ja huonteiset pusikossa hairitsee, kun
kuolleita lehmia nai!!!!

T: tätisi mies Mikko

PS. Suomessa tuosta saa tuomion!

Markus Luukkonen kirjoitti...

Heh!
Avoimella mielella matkataan ja taytyyhan rakkaan mummonkin saaada tietaa kuinka se lapsenlapsi elelee..
(taitaa pitaa jattaa nuo a:n paalla olevat palleroiset lisaamatta tahan tekstiin:)