tiistai 15. heinäkuuta 2008

Kohti merta

Matkaani rytmittää tarinakirjeen kirjoittaminen ja hohtavan kuun kierto taivaalla. Vaeltelen ja ihmettelen muistikirjani kanssa pitäen kompassissani suunnan kohti etelää ja Ulurua. Kummastelen elämää ja kirjoittelen tajunnanvirtaa, hölynpölyä ja ideoita tarinoista.
Kerran kuukaudessa etsiydyn halvemman internetkahvilan toivossa suurempaan kaupunkiin. Näpyttelen kirjeen puhtaaksi, teetän valokuvia, harhailen kaupungilla ja lopulta joltain sivukujalta löydän pinen puodin kopiokoneineen. Elekielellä ja hymyilemällä löydämme yhteisymmärryksen kopioiden muodosta, määrästä ja hinnasta.
Hetken päästä katselen ja kuuntelen onnellisena kopiokoneen suhinaa ja lämpimien papereiden ilmestymistä luukusta. Ja lähes joka ikinen kerta kopiokone jumittuu. Sitten siinä korjaillaan, puhdistetaan, odotellaan ja hymyillään. No mihis tässä on kiire.
Viimein kirjeet kuorissaan ja postitoimistoon liimailemaan merkkejä..

Laossa ymmärsin sen, että postimerkkieni yhteisumma on arvoltaan varmaankin 2-3 kertaa virkailijan kuukausipalkka. Se, että monesti en näe leimojen ilmestymistä kuoreen jättää tilausuuden auki ja kiusauksen irroittaa merkit ja myydä uudestaan kadulla. Minä en voi muuta kuin luottaa. Niin minä hyvästelen kirjeet ja toivotan niille hyvää ja turvallista matkaa.


Heinäkuun kirje matkallaan jossain SiemReapin ja Suomen välillä. Kirjeessä fiktiivinen tarina Bolaven ylängön vesiputousten ääreltä nimeltään "Sudenkorentojen tanssi" sekä päiväkirjaani matkaltani halki Laosin..

"Ok. Kaikki on hyvin kiitos" Minä vastaan vaan, sydämeni supussa. En mä jaksa olla avoin ja ottaa vastaan mitään uutta nyt. Tää keskikesä on mulle liikaa. Mä kaivaudun poterooni ja istun siellä kunnes tulee syksy, viileät illat ja melankoliset sateet.. Sit mä tuun ulos ja hymyilen, kun saan rauhassa murjottaa.

-lisää heinäkuun kirjeessä-

Nyt viiden kuukauden sisämaassa kulkemisen jälkeen matkaan vihdoin meren ääreen, Kampotsean rannikolle. Etsin itselleni saaren, bungalovin ja riippumaton ja istun unelmoiden rannalle ihastelemaan heinäkuun täydenkuun kohoamista taivaalle.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hyppäsin kyytiin...hups!

Pidä huoli itsestäsi!
Olet ajatuksissani...Suukko ja iso hali!

T.Kurppa-täti