maanantai 3. maaliskuuta 2008

Aamu Siperiassa

Irkutsk, Siperia

Kirkas aurinkoinen aamu Siperiassa, nousen viiden junassa nukutun yon jalkeen ulos vihreasta vaunustani ja astun tuntemattomaan kaupunkiin. Rinkka sailytykseen, kaupungin kartta kioskista ja kahvilaan tutkimaan karttaa, missa ihmeessa mina olen?

Palataan kuitenkin hetkeksi taaksepain..
Perjantaina 22.2 lahdin Helsingista kohti Pietaria Venalaisella minibussilla. Matka alkoi tyylikkaasti kahden tunnin odottelulla katajanokalla. Lopulta kuitenkin kohti Pietaria ystavani Hannan kanssa, joka samalla toimi mahtavana oppaana Pietariin, Venalaisiin tapoihin ja kieleen. Pietarissa odotti Dunjan ja Dennisin asunto Malaja Bronnajan pikkuserkulla Bronniskajalla. Lampoa, naurua ja pehmea sanky!
Pietari! Voiko jokin olla niin kaunista? Suurkaupungin aanet ja tuoksut. Kukkakojut auki kadunkulmissa ympari vuorokauden, miehet ja naiset kantelemassa tulppaani kimppuja orastavassa kevat ilmassa, silloilla suutelevia pareja ja jostain kanaalilta kaikuu katumuusikon kitaran soinnut. Oi elama, Oi Pietari, rakastun sinuun!

Nyt Irkutskin kaduille miettimaan tulevaa yosijaa.
Tilaamalla kirjeen voit lukea tarkemmin matkasta.
Seuraavalla kerralla lisaa..

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Markus!

Ihana lukea kuulumisia. Jouni juuri tuossa sanoi, että "olen kyllä vähän kateellinen Markukselle" =) On tosi upeaa, että olet lähetnyt tuollaisella matkalle. Nauti reissustasi ja elämyksistä, hajuista, makuelämyksistä, pienistä hetkistä ja elämää suuremmista kokemuksista.

Askeleitasi seuraten ja iltarukouksiin kätkien,
Pia, Jouni, Samu, Aleksi ja Olivia.

Anonyymi kirjoitti...

Hämmentävää ajatella, että olet jo niinkin kaukana. Kuvittelin jo hetken itseni sijaasi tallomassa Irkutskin katuja. Terveisiä meiltä täältä, Bastilta myös!

-T&L&B

Anonyymi kirjoitti...

Suomessakin on vihdoin talvi! Ja ihmiset ja eläimet siitä iloitsevat. Erjan pihalla oli ketun jäljet lumessa ja minä kuulin ensimmäistä kertaa sipoolaista suden ulvontaa kun olin lähdössä pakkasyön jälkeen aamuvarhaisella töihin.

Sinua on jo ikävä niin meillä kuin mummoilla (ml Irene joka kaipaa sitä tummaa poikaa joka osasi tehdä tämän ja tuon niin paljon paremmin). Mutta tietenkin toivomme että sinulla on hyvä ja mielenkiintoinen ja elämyksekäs matka. Ja tietenkin toivomme, että löydät sen, mitä lähdit etsimään. Hieman kateellisina, mutta ylpeinä rohkeudestasi, hieman huolissamme ehkä myös (miten se poika siellä pärjää, ei kai se yksinään ole lähtenyt kyseli Aune) kaikkea hyvää sinulle sinne maailman ääriin toivoo Opri ja kaikki muut eräästä keltaisesta talosta.

Anonyymi kirjoitti...

Hei hani!

mahtavaa lukea kuulumisiasi. me olemme täällä joutuneet alistumaan hieman flunssan kouriin (minna ja mie). mutta eiköhän se siitä pian hellitä. Toivottavasti sie oot pysyny terveenä. Kovastipaljon terveisiä ja lämpimiä ajatuksia sinne siule.. kuullaan pian..

rakkaudella, kolleegio ;)

Markus Luukkonen kirjoitti...

Hei kaikki!
Kiitos kommenteista ja terveisistä.
Mukava on kuulla teista immeiset.

Kuviakin laittelen lisää, kunhan nopeamman netti yhteyden ääreen taas pääsisin.

Hymy ja terveisiä kaikille!