Peking

"Onni on puolen dollarin sormus.
Onni on kissan naukaisu.
Onni on koiran tuttu haukku.
Onni on uusi reppu.
Reppu täynnä toiveita,
reppu täynnä toiveita.
että asiat kyllä järjestyy."
-Tohtori Orff & Herra Dalcroze- (levyltä Muuvaara)

Helsinki-Peking 8092km..

Juna toi minut Mongolian autiomaan lävitse Pekingiin pitkänä perjantaina, kevätpäivän tasauksen ja täydenkuun aamuna. Vastassa Rinkisten perhe ovet avoinna ja inkivääri juomaa tarjoten.
Yllätyksekseni huomaan lepääväni 17 miljoonan asukkaan metropolissa. Ajatukseni oli piipahtaa vain muutamaksi päiväksi ja jatkaa matkaa maaseudulle ja kohti etelää, mutta täällä yhä ja onnellinen. Katsella lasten aamutoimia, piirrustuksia ja leikkejä. Lähteä yhdessä seikkailuille kaupungin kaduille ja lähipuistojen ihmeelliseen satumaailmaan.

Peking on ihmeellinen, ristiriitainen ja äärimmäisyyksien kaupunki. Miljoonat ihmiset saastepilven keskellä, 8-kaistaiset tiet täynnä autoja, tornitaloja ja taas lisää tornitaloja, joka puolella kiireistä vanhan purkamista ja uuden rakentamista.
Sitten heti pilvenpiirtäjän kupeessa on vanha temppeli täynnä suitsukkeen tuoksua ja kulman takaa löytyy portti rauhalliseen puistoon, mummot soittavat rumpuja, jostain kaikuu huilun sävelet, korkealla taivaalla lentävät värikkäät leijat ja vanha mies maalaa kahdella suurella siveltimellä kirjainmerkkejä vedellä katukiviin ja hymyilee aurinkona.

Toisinaan ei aurinkoa saasteiden takaa näy kuin heijastus ja hengittäminen tuntuu raskaalta. Yön aikana on tuuli puhaltanut pahimmat saasteet pois ja aurinko nousee kirkkaalle taivaalle. Riippupajuissa heleät kevään vihreät lehdet, kirsikat kukassa ja rakastavaiset suutelemassa Houhai järvellä. Ja minä hyräilen:

" Onni on puolen dollarin sormus.
Onni on kissan naukaisu.."